Jotenka asiaan: sain Kaibutsu-kunin loppuun ja ITKIN :'''''''''''''''''''''''''''''''') Kiesus että oli hyvä manga! Jo teema oli tosihyvä, "lämmin poika ihastuu kylmään tyttöön" on aihe jota näkee ihan liian harvoin shoujossa.
Oli hienoa miten sarja potkaisi ittensä käyntiin samantien kunnolla >: D Ihastuksentunnustukset pääparin molemmin puolin + eka pusu EKAN POKKARIN AIKANA, SHOUJOSSA! : OO Teeman lisäksi mulla oli heti alusta alkaen iha valtava boneri sarjan taiteeseen. Siitä näki heti että piirtäjä osaa asiansa: ei mitään turhaa, silmät on just sopivan isoja, hiukset pehmeitä ja vaatteet tyylikkäitä. Semmonen suorastaan raivostuttavan täydellisyyteen asti hiottu tyyli, oikeasti taitava. Eikä tarinakaan jättäny kylmäksi! Se eteni hyvää, rauhallista tahtia, kulki kuitenki koko ajan selkeästi eteenpäin. Ihastuksia tuli ja ihastuksia meni, eikä kukaan jäänyt vaille parrasvalopaikkaansa teiniyden ihanuuksien ja kamaluuksien maailmassa.
Isoin käsi menee kuitenkin ite hahmoille. Yksikään ei jäänyt kylmäksi, ja kaikkiin pystyi samaistumaan. Viileän analyyttinen mutta pinnan alla kuohuva Mizutani, impulsiivinen ja äkkipikainen kesyttämätön peto Haru, netissä hilluva koulussa kärsivä kakaramainen Natsuki, toivottomasti Haruun ihastunut lempeä Puheenjohtaja-Ooshima, kaikkien paras kaveri Sasayan, Mizutaniin onnettomasti ihastunut, jopa rakastunut 2cool Yamaken,,,,,, Rakastuin joka ikiseen. Jopa sivuhahmoista sivuisimmat, esimerkiksi Yamakenin rikkaatkersat/yankeekaverit olivat ihanan poikamaisia poikia : D Sellaisia, jotka ei kunnioita ketään ja vetää kaiken leikiksi. Niinku ihan oikeat pojat!
Ainoa hahmo, joka tuntuu vielä näin sarjan jälkeen ohueelta on itte pääpoika Haru :/ Jotenki sen mentaliteettiin ei vaan päässy sisään. Osasyy lienee mangan kämäsessä käännöksessä, joka varsinkin alkupuolella tappo kaiken hyvä mitä idea ja taide loi >:U Loppua kohden käännöskin onneksi sai etes jotakuinkin kiinni sarjan laadusta, ja loppukliimaksin tapahtumat tuli luettua nenää niistäen ja silmiä pyyhkien :'') Varsinkin Yamakenin kehitystä kiusaajasivuhahmosta ihan varteenotettavaksi kilpakosijaksi oli ilo seurata, ja lopun väliensovitus Mizutanin kanssa vääntää sydäntä vieläkin :'D
Loppuarvio: klassikkokamaa, kerran vuosikymmenessä tapahtuva ihme, jota ei unohda koskaan. Käännökset jäi huonoudessaan vaivaamaan, mutta toivon että animen katsominen paikkaa tämän ongelman : )
Suosittelen kaikille uteliaille lämpimästi, tässä linkki (mangareaderiin, löytyy kyllä muualtakin mutta itte tuli luettua tuolta. Jos jostain löytyy paremmat käännökset, pls linkatkaa alas kommentteihin niin laitan sen tänne! m(_ _)m)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti